Virheellinen lasku

Mistä tiedän, että lasku on väärin?

Minä katson ensin laskusta, käykö siitä selkeästi ilmi mistä laskutetaan. Jos peruste jää epäselväksi, pyydän laskuttajalta kirjallisen erittelyn. Minulla on oikeus saada se pyynnöstä maksutta.

Kun e-lasku saapuu verkkopankkiin, tarkistan samat asiat kuin paperilaskusta. Jos laskua ei ole tullut lainkaan, yrityksen pitää esittää selvitys lähettämisestä. Silloin minä kysyn, milloin ja mihin osoitteeseen se on lähetetty.

Miten riitautan laskun oikein?

Minä teen epäselvästä tai perusteettomasta saatavasta kirjallisen huomautuksen velkojalle tai perintäyhtiölle. Kirjallinen muoto on minulle tärkeä, jotta siitä jää todiste. Samalla vaadin perusteettoman laskutuksen tai perinnän lopettamista.

• 1. Pyydän laskuttajalta kirjallisen erittelyn, jos laskun perusteet ovat epäselvät.
• 2. Teen laskuttajalle tai perintäyhtiölle kirjallisen huomautuksen eli riitautan laskun.
• 3. Maksan laskun riidattoman osan eräpäivänä.
• 4. Vaadin perusteettoman laskutuksen tai perinnän lopettamista.
• 5. Jos sopua ei synny, vien asian kuluttajariitalautakuntaan tai käräjäoikeuteen.

Tämä vastaa sitä, miten reklamaatio tehdään oikein: kirjallisesti, perustellen ja ajoissa. Jos asia koskee puhelinliittymää, ohje liittymän irtisanomisen ehdoista auttaa tarkistamaan, mistä vielä laskutetaan.

Pitääkö osa laskusta maksaa, vaikka riitautan sen?

Minä maksan sen osan, jota en riitauta, eräpäivänä. Jos vain osa laskusta on riitautettu, riidaton osa pitää maksaa eräpäivänä. Lasku on maksettava viimeistään siihen merkittynä eräpäivänä.

Jos eräpäivästä ei ole sovittu, lasku on maksettava kuukauden kuluessa sen lähettämisestä. Laskun lähettämisen ja eräpäivän väliin on jäätävä vähintään kaksi viikkoa. Minä tarkistan päivämäärät laskusta, en arvaile niitä.

Riitautettu osa	Odota selvitystä, älä maksa sokeasti
Riidaton osa	Maksa eräpäivänä
Epäselvä peruste	Pyydä kirjallinen erittely

Mitkä virheet kannattaa välttää virheellisen laskun käsittelyssä?

Minulle on käynyt niin, että kiireessä olisi tehnyt mieli jättää koko lasku maksamatta. Sitä en tee. Riidatonta osaa ei saa jättää maksamatta, vaikka muu osa laskusta olisi riitautettu.

Toinen virhe on se, että huomautus jää suulliseksi. Minä teen sen kirjallisesti, jotta siitä jää todiste. Kolmas koskee perusteluja: pelkkä kiistäminen ei pysäytä perintää, jos kiistämiselle ei esitetä perustetta. Siksi kirjoitan lyhyesti, mikä kohta on väärin ja miksi.

Yrityksen on selvitettävä huomautuksen aiheellisuus ja oikaistava havaitut virheet oma-aloitteisesti. Yritys ei saa aloittaa perintätoimia ennen kuin huomautuksen asiallisuus on selvitetty. Joskus tarvitsen apua muotoiluun, silloin katson kuluttajaneuvonnan yhteystiedot.

Mistä tarkistan itse virheellistä laskua koskevat ohjeet?

Minä tarkistan ohjeet Kilpailu- ja kuluttajaviraston sivulta laskun tarkistamisesta ja perinnästä valittamisesta. Ne on tarkistettu 13.11.2026. Jos sopua ei synny, vien asian eteenpäin esimerkiksi kuluttajariitalautakuntaan tai käräjäoikeuteen. Tietoa lautakunnasta löytyy sivulta lautakunnan käsittely käytännössä.

Lakiin on kirjattu kolme kohtaa, jotka minä mainitsen nimeltä:

• Laki saatavien perinnästä 513/1999, 4 b § (maksuvelvollisuuden kiistäminen)
• Laki saatavien perinnästä 513/1999, 4 b § 2 momentti (perusteeton kiistäminen)
• Laki saatavien perinnästä 513/1999, 4 c § (perinnän keskeyttämispyyntö)

Jos perintä jatkuu riidan aikana, tarkistan ohjeet verkkoasiointiin vaiheittain. Puhelinlaskuissa katson myös palvelunumeroiden hintojen erittely.

Saman asian kirjasin erikseen ylös näistä: K-Plussa ja S-Etukortti, Pohde ja Pohjola Vakuutus.