Suomi.fi-tunnistus: mikä se on ja missä palveluissa sitä käytetään

Mikä Suomi.fi-tunnistus on?

Suomi.fi-tunnistus on julkishallinnon yhteinen ratkaisu sähköiseen tunnistautumiseen. Asiakasorganisaatiot liittävät sen omiin digipalveluihinsa. Digi- ja väestötietoviraston mukaan organisaatiot voivat tarjota sen avulla asiakkailleen sekä tunnistautumisen että kertakirjautumisen.

Minä lähden liikkeelle siitä palvelusta, jossa asia on tarkoitus hoitaa. Suomi.fi:n kirjautumisohjeessa neuvotaan menemään ensin asiointipalvelun omalle sivulle ja aloittamaan tunnistautuminen siellä. Pelkän ”suomi.fi kirjaudu” -haun sijasta lähtökohtana on siis oma asiointiasia ja siihen kuuluva palvelu.

Jos tunnistautumiseen liittyvät käsitteet tuntuvat vierailta, olen koonnut niitä sivulle tunnistautumisen eri vaihtoehdot. Tällä sivulla keskityn siihen, missä yhteistä tunnistuspalvelua käytetään ja miten kirjautuminen aloitetaan.

Mitkä palvelut käyttävät Suomi.fi-tunnistusta?

Digi- ja väestötietoviraston mukaan lakisääteisiä tehtäviä hoitavilla organisaatioilla on velvollisuus käyttää palvelua. Yksityinen toimija voi hyödyntää sitä vain silloin, kun sille on ulkoistettu lakisääteinen tehtävä. Kyse on siis julkishallinnon yhteisestä tunnistusratkaisusta, ei minkä tahansa verkkopalvelun kirjautumistavasta.

Asiointipalveluista konkreettisia esimerkkejä ovat OmaVero ja OmaKela. Niiden omissa ohjeissa kuvataan kirjautumiseen käytettäviä välineitä näin:

• Verohallinnon ohjeen mukaan OmaVeroon kirjautumiseen tarvitaan henkilökohtaiset pankkitunnukset tai mobiilivarmenne.
• Kelan ohjeen mukaan OmaKelaan voi kirjautua myös henkilökortilla, jos siinä on kansalaisvarmenne ja varmenne on aktivoitu.

Minä tarkistan kirjautumisen yksityiskohdat aina kyseisen asiointipalvelun ohjeesta. Suomi.fi-palvelut ja niiden asiointiohjeet kannattaa erottaa toisistaan palvelun nimen perusteella. Palvelukohtaisia sivuja löytyy myös hakemistosta kirjautumisohjeet palveluittain.

Miten kirjaudun Suomi.fi-tunnistusta käyttävään palveluun?

Suomi.fi:n oma kirjautumisohje etenee seuraavasti. Pidän järjestyksen yksinkertaisena, jotta kirjautumisen aloituspaikka ei sekoitu tunnistustavan valintaan.

• Mene sen asiointipalvelun sivulle, jota haluat käyttää.
• Napsauta palvelun omaa tunnistautumis- tai kirjautumispainiketta.
• Valitse tunnistustapa sen mukaan, mikä tunnistusväline sinulla on käytettävissäsi.
• Seuraa valitsemasi tunnistustavan ohjeita.

Olennainen kohta on ensimmäinen: asiointi aloitetaan halutun palvelun sivulta. Tunnistustavan valinta tulee vasta palvelun oman kirjautumispainikkeen jälkeen. Minä kirjoitan vihkoon palvelun nimen ja sen oman osoitteen, en pelkkää sanaa ”kirjautuminen”.

Millä välineillä voin tunnistautua?

Digi- ja väestötietovirasto luettelee vahvan tunnistautumisen välineiksi mobiilivarmenteen, verkkopankkitunnukset ja varmennekortit. Suomi.fi:n tunnistusvälineitä käsittelevässä ohjeessa mainitaan lisäksi hightrust.id-mobiilisovellus.

• Suomalaiset pankkitunnukset.
• Mobiilivarmenne.
• hightrust.id-mobiilisovellus.
• Varmennekortti.

Suomi.fi:n ohjeen mukaan ulkomaalainen voi tunnistautua Finnish Authenticator -sovelluksella otettuaan sen käyttöön. Tunnistusvälineen käyttöehdot puolestaan hyväksytään jo silloin, kun väline otetaan käyttöön.

Jos etsin tietoa hakusanalla ”suomi.fi sovellus”, tarkennan ensin sovelluksen nimen. Tunnistusohjeissa mainitaan nimeltä hightrust.id ja Finnish Authenticator. Tarkistan niiden käyttöä koskevan ohjeen Suomi.fi:n omalta sivulta.

Mitä kirjautumisessa pitää erityisesti varoa?

Kelan asiointiohjeessa sanotaan, että käytössä saavat olla vain omat pankkitunnukset. Pankkitunnukset ovat henkilökohtaiset. Tämä on tärkeä raja myös silloin, kun sukulainen tai naapuri auttaa verkkopalvelun kanssa.

Kyberturvallisuuskeskus varoittaa pankkitunnusten kalastelusta Suomi.fi:n ja Omakannan nimissä. Sen ohje on, ettei tietojenkalasteluviestien linkkejä pidä napsauttaa eikä viesteihin vastata. Minä pidän tämän varoituksen erillään varsinaisesta kirjautumisohjeesta: saapunut viesti ei ole sama asia kuin palvelun omalta sivulta aloitettu asiointi.

Huijausviestien tunnistamista käsittelen sivulla verkkoasioinnin tietoturva ja huijausviestit. Jos taas etsit Suomi.fi-valtuuksia tai hakusanalla ”suomi.fi valtuus” löytyviä ohjeita, niitä varten on oma sivu: Suomi.fi-valtuuksien asiointiohjeet.

Mistä voin tarkistaa Suomi.fi-tunnistuksen ohjeet itse?

Tämän sivun tiedot on tarkistettu 13.11.2026. Minä tarkistan palvelun yleisen kuvauksen Digi- ja väestötietovirastolta, kirjautumisen vaiheet Suomi.fi:stä ja palvelukohtaisen kirjautumisen kyseisen organisaation omalta sivulta.

• Digi- ja väestötietoviraston kuvaus Suomi.fi-tunnistuksesta: palvelun tarkoitus, käyttövelvollisuus ja tunnistusvälineet.
• Suomi.fi:n kirjautumisohje: asiointipalvelusta alkavat kirjautumisen vaiheet.
• Suomi.fi:n tiedot tunnistusvälineistä: käytettävät välineet ja niiden käyttöehdot.
• Kelan asiointiohje: OmaKelan kirjautuminen ja henkilökohtaisten pankkitunnusten käyttö.
• Verohallinnon sähköisen asioinnin ohje: OmaVeroon kirjautumisessa tarvittavat välineet.

Vierekkäin kannattaa lukea Sähkösopimus uuteen kotiin, Sähköyhtiöt ja verkkoyhtiöt ja Milloin salasana kannattaa vaihtaa ja miten se tehdään turvallisesti.