Perintäkirje riidanalaisesta laskusta

Mitä teen, jos perintäkirjeen lasku on mielestäni perusteeton?

Minä erotan tässä kaksi asiaa: laskun perusteen kiistämisen ja perinnän keskeyttämistä koskevan pyynnön. Ne eivät tarkoita samaa. Kilpailu- ja kuluttajaviraston eli KKV:n ohjeessa epäselvästä tai perusteettomasta saatavasta tehdään kirjallinen valitus velkojalle tai perintäyhtiölle.

Laki saatavien perinnästä, 4 b §, Maksuvelvollisuuden kiistäminen, sanoo, ettei lain mukaista perintää saa jatkaa, jos velallinen kiistää maksuvelvollisuutensa. Samassa lähteessä on kuitenkin tärkeä rajaus: perintää saa jatkaa, jos kiistämiselle ei esitä perustetta. Pelkkä ilmoitus siitä, ettei hyväksy laskua, ei siis riitä kuvaamaan tätä sääntöä kokonaan.

Mitä maksuvaatimuksesta pitää tarkistaa?

Annetussa lainkohdassa maksuvaatimuksen erittelyyn kuuluvat saatavan pääoma, korko, viivästyskorko ja perintäkulut. Minä lukisin nämä erillisinä kohtina, en vain kirjeen loppusummaa. Saatavan peruste ja kulujen erittely ovat eri kysymyksiä: mistä lasku syntyy ja mistä siihen liitetyt kulut muodostuvat.

Lain mukaan velallisella on pyynnöstä oikeus saada velkojalta maksutta ajantasainen tieto velkojensa kokonaismäärästä ja perusteista. Maksuvaatimuksessa ilmoitetaan myös mahdollisuus huomauttaa saatavan määrästä ja perusteesta sekä aika, jossa huomautukset esitetään. Tarkka määräaika ja vastaanottaja tarkistetaan omasta maksuvaatimuksesta.

Miten kirjallinen valitus tehdään?

KKV:n ohjeessa valituksen vastaanottaja on velkoja tai perintäyhtiö. Ohjeen käytännöllinen sisältö on kirjallinen valitus epäselvästä tai perusteettomasta saatavasta. Kiistämisen osalta olennaista on perustelu: mikä saatavan määrässä tai perusteessa on mielestäsi väärin. Minä pidän tämän erillään yleisestä tyytymättömyydestä perintään.

Maksuvaatimuksessa ilmoitettu huomautusten vastaanottaja ja määräaika kuuluvat samaan tarkistukseen. Yhteydenottokanavien etsimiseen liittyy myös asiakaspalvelun tavoittamisen ohje. Varsinainen laskua koskeva vastaanottaja tarkistetaan kuitenkin maksuvaatimuksesta, eikä sitä pidä päätellä yleisen asiointiohjeen perusteella.

Onko perinnän keskeyttäminen sama kuin laskun kiistäminen?

Ei ole. Kiistämisessä kyse on maksuvelvollisuuden vastustamisesta ja sen perustelemisesta. Kuluttajasaatavan perinnässä velallisella on lisäksi oikeus pyytää perinnän keskeyttämistä ja asian siirtämistä oikeudelliseen perintään. Lain mukaan keskeytyspyyntö tehdään kirjallisesti tai muulla pysyvällä tavalla.

Minä en kuvaisi keskeytyspyyntöä pelkkänä taukona kirjeisiin, sillä lain sanamuotoon kuuluu myös asian siirtäminen oikeudelliseen perintään. KKV muistuttaa, että tuomioistuinkäsittely sisältää kuluriskin. Nämä kaksi tietoa on siksi syytä lukea rinnakkain, eikä keskeyttämistä pidä sekoittaa perustellun kiistämisen vaikutukseen.

Mitä perintäkirjeen kuluista voi tarkistaa?

Lain kulurajat koskevat nimettyjä perintätoimia. Minä katson ensin, puhutaanko maksumuistutuksesta vai maksuvaatimuksesta, koska niiden enimmäiskulut eivät ole samat.

• Kirjallisesta maksumuistutuksesta saa vaatia enintään 5 euroa.
• Maksuvaatimuksesta saa vaatia enintään 14 euroa, kun saatavan pääoma on enintään 100 euroa.
• Maksuvaatimuksesta saa vaatia enintään 50 euroa, kun saatavan pääoma on yli 1 000 euroa.

Uudesta maksumuistutuksesta tai maksuvaatimuksesta saa vaatia kuluja vain, jos edellisen lähettämisestä on kulunut vähintään 14 päivää. Muistutusta käsittelee myös maksumuistutuksen hintaa käsittelevä sivu. Yksittäisen perintätoimen kulua ei pidä sekoittaa kaikkien perintäkulujen kokonaismäärään.

Mikä menee helposti pieleen laskua kiistettäessä?

Keskeinen sudenkuoppa on perusteeton kiistäminen: lain mukaan perintää saa jatkaa, jos velallinen ei esitä kiistämiselle perustetta. Toinen on se, että kiistäminen ja keskeytyspyyntö käsitetään samaksi asiaksi. Niillä on lähdetiedoissa eri sisältö.

Perinnässä ei saa käyttää hyvän perintätavan vastaista tai muuten velallisen kannalta sopimatonta menettelyä. Myöskään vanhentunutta tai muusta syystä lakannutta saatavaa ei saa periä. Laki saatavien perinnästä, 2 §, Pakottavuus, puolestaan kieltää poikkeamasta lain säännöksistä velallisen vahingoksi. Minä erotan nämä säännöt siitä kysymyksestä, millä perusteella juuri kyseinen lasku kiistetään.

Mihin asian voi viedä, jos sopua ei synny?

KKV:n ohjeessa asian voi viedä eteenpäin esimerkiksi kuluttajariitalautakuntaan tai käräjäoikeuteen. Näihin vaihtoehtoihin kuuluu myös kuluttajariitalautakuntaa käsittelevä ohje. Tuomioistuinkäsittelyn kuluriski on KKV:n erikseen mainitsema huomio.

Rekisteröityjen perintätoimistojen toimintaa valvoo Lupa- ja valvontavirasto. Viraston mukaan menettelystä voi tehdä ilmoituksen myös vapaamuotoisesti esimerkiksi sähköpostilla. Valvonta ei kuitenkaan ulotu perintään, jota voi tehdä ilman rekisteröitymistä. Minä erotan valvontailmoituksen laskun perustetta koskevasta riidasta: lähteissä ne kuvataan eri asioina.

Mistä voin tarkistaa ohjeen itse?

Lähdetietojen tarkistuspäivä on 13.11.2026. Minä pidän alkuperäiset lähteet ohjeen rinnalla, jotta lain sanamuoto ja viranomaisten ohjeet löytyvät samasta paikasta. Ajantasainen sisältö kannattaa tarkistaa palvelujen omilta sivuilta.

• Finlex, laki saatavien perinnästä: KKV:n ohje laskusta valittamisesta
• KKV, laskusta tai perinnästä valittaminen: KKV:n ohjeista laskusta valittamiseen
• Lupa- ja valvontavirasto, perintätoiminnan valvonta: perintätoiminnan valvonnasta

Vihkoon on merkitty sama kohta myös sivuilla Vakuutusyhtiöt, Suomi.fi-valtuus ja Väre.