Päivystysapu 116 117 vai ajanvaraus
Lyhyt vastaus
STM:n mukaan Päivystysapuun 116 117 soitetaan päivystyksellisissä sosiaali- ja terveysongelmissa, kun kyse ei ole hätätilanteesta. Kiireettömässä asiassa yhteyspaikka on terveysasema arkisin virka-aikana. Hätätilanteessa oikea numero on hätänumero.
Milloin soitetaan Päivystysapuun 116 117?
Minä erotan nämä palvelut toisistaan niiden tehtävän perusteella. Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan Päivystysapu on maksuton päivystysnumero päivystyksellisiin sosiaali- ja terveysongelmiin. Se tarjoaa päivystykseen liittyvää ohjausta ja neuvontaa silloin, kun kyse ei ole hätätilanteesta. Kiireettömän asian yhteyspaikka puolestaan on terveysasema.
STM:n kuvaamassa työnjaossa Päivystysapu täydentää hätäkeskusta ja ensihoitoa. Tarkoituksena on ohjata hätänumeroon kuulumattomat puhelut oikeaan paikkaan. Päivystysapua ei siis pidä sekoittaa hätänumeroon eikä tavalliseen ajanvaraukseen. Minulle tärkein ero on juuri yhteydenoton tarkoitus: tarvitaanko päivystykseen liittyvää ohjausta vai hoidetaanko kiireetöntä asiaa terveysaseman kautta?
Miten terveysaseman ja Päivystysavun työnjako menee?
Kirjaan palvelujen työnjaon vihkooni näin. Kyse on virallisten ohjeiden kuvaamista yhteydenottotavoista, ei omasta arviostani kenenkään oireista.
- Kiireettömässä vaivassa yhteys otetaan omaan terveysasemaan arkisin virka-aikana.
- Kun terveysasema on kiinni eikä asia voi odottaa, yhteyspaikka on Päivystysapu 116 117.
- Hätätilanteessa soitetaan hätänumeroon. Päivystysapu ei ole hätänumero.
Terveysaseman kiinniolo ja asian kiireellisyys ovat tässä eri asioita. Päivystysavun tehtävä liittyy päivystyksellisiin ongelmiin, ei pelkästään siihen, että tavallinen ajanvaraus on suljettu. Oman alueen yhteydenottotapa kannattaa tarkistaa alueen palvelusivulta. Olen erottanut terveysaseman käytännöt myös sivulle terveysaseman ajanvarauksen ohjeet.
Mitä kiireellinen hoito tarkoittaa laissa?
Terveydenhuoltolain 50 § käsittelee kiireellistä hoitoa ja päivystystä. Lain mukaan kyse on välittömästä arviosta ja hoidosta, jota ei voida siirtää ilman sairauden pahenemista tai vamman vaikeutumista. En tee tästä oirelistaa, vaan pidän erillään lain määritelmän ja yksittäisen ihmisen tilanteen arvioinnin.
Laissa kiireelliseen sairaanhoitoon kuuluvat myös kiireellinen suun terveydenhuolto, mielenterveyden hoito, päihdehoito ja psykososiaalinen tuki. Kiireellisissä tilanteissa terveydenhuollon ammattihenkilön arvio ja hoito on saatava kaikkina vuorokaudenaikoina. STM:n hoitotakuusivun mukaan ensiapuun ja kiireelliseen hoitoon on päästävä heti asuinpaikasta riippumatta. Asuinpaikka ei siis muuta tätä virallisella sivulla kuvattua lähtökohtaa.
Saako kiireettömään asiaan ajan samana päivänä?
Finlexin lakitekstin mukaan terveyskeskukseen tai muuhun perusterveydenhuollon toimintayksikköön on saatava yhteys arkipäivisin virka-aikana saman päivän aikana. Minä alleviivaan tästä sanan yhteys. Yhteyden saaminen ja vastaanottoajan saaminen eivät tarkoita samaa asiaa.
Kiireettömässä asiassa lähtökohtana on siis yhteydenotto terveysasemaan. Saman päivän yhteyttä koskevaa kohtaa ei pidä lukea lupauksena saman päivän vastaanotosta. Ajanvarauksen käytännöt tarkistetaan oman terveysaseman sivulta. Näin lain kuvaama yhteydensaanti ja paikallinen asiointitapa pysyvät erillään, eikä päivystyksen ja ajanvarauksen ero katoa niiden väliin.
Mikä näissä yhteydenotoissa menee helposti sekaisin?
Ensimmäinen sekaannus on Päivystysavun pitäminen hätänumerona. STM kuvaa palvelun nimenomaan tilanteisiin, joissa kyse ei ole hätätilanteesta. Toinen sekaannus on kiireettömän ajanvarauksen ja päivystykseen liittyvän neuvonnan käsittäminen samaksi palveluksi. Niillä on eri tehtävät, vaikka molemmat liittyvät hoitoon hakeutumiseen.
Myös paikalliset ohjeet ja puhelinkäytännöt vaihtelevat hyvinvointialueittain. Minä en siksi käytä toisen alueen ohjetta oman alueen käytännön varmistamiseen. Oikean alueen löytämistä varten olen koonnut sivun oman hyvinvointialueen palvelut. Päivystyksen yhteydenotto-ohje tarkistetaan sen jälkeen kyseisen alueen omalta sivulta.
Voiko Omaolon oirearviosta olla apua?
DigiFinlandin mukaan Omaolossa on terveydentilaa kartoittavia oirearvioita ja terveystarkastus. Oirearviot auttavat arvioimaan tilannetta ja ohjaavat oman alueen palveluihin. Tämä on eri tehtävä kuin terveysaseman ajan varaaminen tai Päivystysavun puhelinneuvonta.
Minä erotan myös palvelun käytön ja terveyttä koskevan arvion toisistaan. Omaolon tehtävää kuvaa DigiFinlandin palvelusivu; kirjautumista ja palvelun käyttöä käsittelee puolestaan Omaolon käytön ohje. Näin käyttöohje ei sekoitu siihen, mitä palvelu kertoo tilanteesta tai mihin oman alueen palveluun se ohjaa.
Mistä voin tarkistaa viralliset tiedot itse?
Tämän sivun lähdetiedot on tarkistettu 13.11.2026. Pidän tarkistuspäivän näkyvissä, jotta lähteisiin perustuva kuvaus ei sekoitu ajattomaan lupaukseen palvelujen käytännöistä. Oman alueen päivystysohje ja terveysaseman yhteydenottotapa kannattaa tarkistaa palvelun omalta sivulta.
- STM:n kuvaus Päivystysavusta: STM:n kuvauksesta päivystysavusta
- Terveydenhuoltolaki ja kiireellistä hoitoa koskeva 50 § Finlexissä: Terveydenhuoltolain 50 §:stä Finlexissä
- STM:n hoitotakuusivu: STM:n hoitotakuusivusta
- DigiFinlandin kuvaus Omaolosta: DigiFinlandin Omaolo-palvelusta
Minulle nämä lähteet vastaavat eri kysymyksiin: STM kertoo Päivystysavun tehtävästä, Finlex lain sisällöstä ja DigiFinland Omaolon toiminnasta. Paikallinen asiointiohje tarkistetaan silti oman hyvinvointialueen palvelusta.
Tämän rinnalla minulla on muistiinpanot sivuilla Milloin salasana kannattaa vaihtaa ja miten se tehdään turvallisesti, Sanoma Pro ja Kirjautuminen ei onnistu selaimessa.
Lue seuraavaksi
- Ajanvaraus: terveysasema, hammashoito, laboratorio ja lupapalveluthubi
- Päijät-Soten hyvinvointialue (Päijät-Hämeen hyvinvointialue): kirjautuminen, asiakaspalvelu ja häiriötpalvelut
- Pohde: kirjautuminen, asiakaspalvelu ja häiriötpalvelut
- Poliisin sähköinen asiointi ja lupapalvelujen ajanvaraus: kirjautuminen, asiakaspalvelu ja häiriötpalvelut
- Siun sote: kirjautuminen, asiakaspalvelu ja häiriötpalvelut