Mihin palveluihin pääsee ilman pankkitunnuksia

Mihin palveluihin pääsee ilman pankkitunnuksia

Olen koonnut palvelut rinnakkain, jotta sopivaa asiointitapaa voisi etsiä yhdestä paikasta. Taulukossa ovat palvelujen tunnistautumistavat, asiakaspalvelut ja häiriösivut. Aloitan itse oman palvelun nimestä ja siitä, mitä asiaa olen hoitamassa. Pelkkä palvelun löytyminen luettelosta ei vielä ole vastaus siihen, onnistuuko juuri oma asia ilman pankkitunnuksia.

Katson esimerkiksi OmaKantaa, Suomi.fi:tä, Postia ja OmaPostia sekä Elisaa samalla periaatteella: mitä kyseisen palvelun kohdalla kerrotaan halutusta asiointitavasta? En päättele yhden palvelun tiedoista toisen käytäntöä. Jos haluan tarkastella yhtä palvelua tarkemmin, siirryn palvelukohtaisiin kirjautumisohjeisiin. Vaihtoehtojen hahmottamiseen käytän myös sivua tunnistautuminen ilman pankkitunnuksia.

Katson ensin, mitä olen tekemässä

Ilman pankkitunnuksia asioiminen on hakuna laaja. Rajaan sen ensin omaan tehtävään: haluanko varata ajan, kirjautua katsomaan tietoja vai selvittää toisen puolesta asiointia? Sen jälkeen etsin taulukosta juuri tähän tehtävään liittyvän tiedon. Tarkistan palvelun omalta sivulta, koskeeko kuvattu vaihtoehto sitä asiaa, jota olen hoitamassa.

• Ajanvarauksessa tarkistan erikseen varaamisen ja mahdollisen myöhemmän asioinnin ohjeet.
• Tunnistautumisessa katson, mikä vaihtoehto palvelun kohdalla mainitaan ja mitä sen käyttämisestä kerrotaan.
• Valtuuksissa etsin ohjeen juuri siihen tilanteeseen, jossa haluan asioida toisen puolesta.
• Liittymäasioissa erotan oman käyttötarpeeni kirjautumista koskevasta kysymyksestä.

Esimerkiksi haut ”liittymä ilman nettiä” ja ”DNA liittymä ilman luottotietoja” ohjaavat minut tarkistamaan eri asioita. En käsittele niitä samana kysymyksenä kuin kirjautumista ilman pankkitunnuksia. Mobiilivarmenteesta etsin lisätietoa sivulta mobiilivarmenteen käyttöönotto ja vianetsintä.

Mitä huomasin rinnakkain kokoamisesta

Kun kokosin tiedot vierekkäin, kiinnitin eniten huomiota siihen, mitä olin oikeastaan etsimässä. Palvelun nimi oli helppo valita, mutta oman asian sanoittaminen vaati enemmän tarkkuutta. Minulle hyödyllisin lukujärjestys oli oma tehtävä, siihen liittyvä tunnistautumistapa ja vasta sitten yhteydenottokanava.

Pidin myös Suomi.fi:n ja Suomi.fi-valtuudet erillisinä tarkistuskohteina. Jos etsin vastausta kysymykseen ”suomi.fi valtuutus ilman pankkitunnuksia”, katson nimenomaan valtuuksia koskevaa ohjetta. Aiheeseen pääsen sivulta Suomi.fi-valtuuksien asiointiohjeet.

Häiriösivun otan esiin silloin, kun asiointi ei etene odotetusti. En tee pelkästä epäonnistuneesta yrityksestä päätelmää, ettei palvelua voisi käyttää ilman pankkitunnuksia. Tarkistan ensin, mitä palvelu itse kertoo tilanteesta, ja palaan sen jälkeen asiointiohjeeseen.

Jos oma palvelu ei löydy luettelosta

Jos oma palveluni puuttuu taulukosta, aloitan sen omalta sivulta. Etsin kirjautumisen, tunnistautumisen ja asiakaspalvelun ohjeet. Muotoilen kysymyksen mahdollisimman konkreettisesti: onnistuuko juuri haluamani asia ilman pankkitunnuksia, ja mistä löydän sitä koskevan ohjeen?

Jos ohjeessa mainitaan vaihtoehtoinen tunnistautumistapa, tarkistan myös sen käyttöönoton ehdot palvelun omalta sivulta. En oleta vaihtoehdon olevan heti käytettävissä vain sen nimen perusteella. Jos ongelmana on sivun avautuminen tai kesken jäävä asiointi, etsin ensin palvelun oman häiriötiedotteen. Tarkistamisen tueksi käytän häiriöiden ja katkojen ohjeita.

Kirjoitan spiraalivihkooni palvelun nimen, hoitettavan asian ja sen, mistä ohje löytyi. Näin seuraavalla kerralla on helpompi palata oikeaan kohtaan eikä aloittaa koko etsintää alusta.

Samat tiedot löytyvät kortista Kortin sulkeminen, sekä sivuilta Posti, Matkahuolto ja VR ja Laajakaistan nopeus ja sen mittaaminen.