Toisen puolesta asiointi Suomi.fi-valtuuksilla

Miten toisen puolesta asiointi Suomi.fi-valtuuksilla toimii?

Minä erotan tässä kaksi asiaa: oikeuden asioida ja varsinaisen asioinnin. Suomi.fi-valtuus on sähköinen valtakirja, jonka tiedot tallentuvat valtuusrekisteriin. Itse asia hoidetaan organisaation omassa asiointipalvelussa, kuten OmaVerossa tai OmaKannassa. Suomi.fi-valtuuksissa ei siis hoideta varsinaista veroasiaa.

Suomi.fin ohjeen mukaan oikeuden asioida toisen henkilön puolesta voi saada roolin perusteella, saamalla valtuuden tai avustetusti annetulla valtuudella. Täysi-ikäisen puolesta sähköinen asiointi edellyttää hänen antamaansa valtuutta. Aloitan siksi aina tarkistamalla, millä perusteella puolesta-asiointi kyseisessä palvelussa onnistuu.

Palvelun käyttöä koskevaan oppaaseen pääsee linkistä Suomi.fi-valtuuksien kirjautuminen ja häiriöt.

Mitä tarkistan ennen valtuuden pyytämistä?

Tarkistan ensimmäiseksi asiointipalvelun omista ohjeista, käyttääkö se Suomi.fi-valtuuksia. Asian voi tarkistaa myös palvelun asiakaspalvelusta. Pelkkä tieto sähköisestä valtakirjasta ei korvaa tätä tarkistusta: olennaista on juuri se palvelu, jossa toisen henkilön asia pitäisi hoitaa.

Puolesta-asiointiin tarvitaan suomalainen henkilökohtainen tunnistusväline. Suomi.fin ohjeessa esimerkkeinä ovat pankkitunnukset, mobiilivarmenne ja sirullinen henkilökortti. Valtuuspalveluun tunnistaudutaan aina omana itsenä.

Pidän tämän eron selvänä myös silloin, kun autan läheistä: valtuus on oikeus asioida hänen puolestaan, mutta tunnistautuminen tapahtuu omalla henkilökohtaisella tunnistusvälineellä. Tunnistautumisen eri tapoja käsittelee tunnistautumisen ja valtuuksien opas.

Miten pyydän valtuuden ja siirryn asioimaan?

Etenen valtuuden pyytämisestä varsinaiseen asiointipalveluun näin:

• Tarkistan ensin palvelun omista ohjeista tai asiakaspalvelusta Suomi.fi-valtuuksien käytön.
• Tunnistaudun Suomi.fi-valtuuksiin Tunnistaudu-painikkeella omalla henkilökohtaisella tunnistusvälineelläni. Suomi.fi-valtuuksiin ei ole erillisiä käyttäjätunnuksia.
• Lähetän valtuuspyynnön sille täysi-ikäiselle henkilölle, jonka puolesta minun on tarkoitus asioida.
• Kun olen saanut asiointiin tarvittavan valtuuden, siirryn kyseisen organisaation omaan asiointipalveluun.
• Valitsen asiointirooliksi henkilön, jonka puolesta asioin, palvelun omien ohjeiden mukaisesti.

Valtuuspyynnön lähettäminen ja toisen puolesta asioiminen ovat eri vaiheita. Täysi-ikäisen henkilön sähköiseen puolesta-asiointiin tarvitsen häneltä valtuuden. Valtuuttamisen omaan ohjeeseen pääsee linkistä valtuuden antaminen ja voimassaolo.

Mistä valitsen toisen puolesta asioinnin OmaKelassa ja OmaVerossa?

Valinta tehdään siinä palvelussa, jossa asia hoidetaan. Kirjaan palvelukohtaiset kohdat erikseen, jotta valtuuden pyytäminen ja asioinnin aloittaminen eivät sekoitu toisiinsa.

Palvelu	Virallisen ohjeen mukainen tapa
OmaKela	Kirjaudun omilla tunnuksillani ja valitsen Asioi toisen henkilön puolesta. Toisen täysi-ikäisen puolesta asiointi edellyttää hänen antamaansa Suomi.fi-valtuutta.
OmaVero	Valitsen tunnistautumisen jälkeen Asioi toisen henkilön puolesta. Veroasioiden hoitoon saadulla Suomi.fi-valtuudella voi tarkistaa ja täydentää toisen esitäytetyn veroilmoituksen.

Nämä ovat Kelan ja Verohallinnon sivuilla kuvatut asiointitavat. OmaKanta on puolestaan yksi Suomi.fin mainitsemista organisaatioiden omista asiointipalveluista. Sen puolesta-asioinnin käytännöt tarkistan OmaKannan omista ohjeista.

Miten valtuus annetaan, jos sähköisten palvelujen käyttö ei onnistu?

Suomi.fin ohjeen mukaan toinen henkilö voi antaa valtuuden avustetusti, jos hän ei voi käyttää sähköisiä palveluja. Avustettu valtuuttaminen tehdään hakemuksella tai hyväksymällä valtuuspyyntö Digi- ja väestötietoviraston palvelupaikassa. Tarkistan käytännön menettelyn avustetun valtuuttamisen omalta sivulta.

Kelan sivun mukaan toisen puolesta voi hoitaa asioita myös puhelimessa, palvelupisteessä tai postitse. Suullinen valtuutus koskee Kelassa yleensä vain yhtä asiointikertaa. Pidän tämän erillään OmaKelan Suomi.fi-valtuudesta, sillä kyse on eri asiointitavoista.

Mihin puolesta-asiointi voi pysähtyä?

Kun asiointi ei etene, tarkistan ensin palvelun ohjeen ja valtuuden tarpeen. Seuraavat rajaukset on hyvä pitää mielessä jo ennen asiointia:

• Suomi.fi-valtuuksissa ei voi tehdä tulostettavaa valtakirjaa käyntiasiointia varten. Sähköinen valtuus tallentuu valtuusrekisteriin.
• Ilman suomalaista henkilötunnusta olevan ulkomaalaisen puolesta ei voi asioida esimerkiksi OmaKannassa tai OmaVerossa.
• Täysi-ikäisen puolesta sähköinen asiointi edellyttää hänen antamaansa valtuutta.
• Suomi.fi-valtuuksien käyttö pitää tarkistaa juuri kyseisen asiointipalvelun ohjeista.

Jos pulma koskee tunnistautumista eikä valtuutta, erotan sen omaksi tarkistuksekseen. Tätä varten on Suomi.fi-tunnistuksen käyttöopas. En sekoita tunnistautumisen onnistumista siihen, onko minulla oikeus hoitaa toisen asiaa.

Mistä tarkistan ohjeet ja puolestani tehdyn asioinnin?

Suomi.fin tapahtumatiedoista näkee, kuka on asioinut valtuudella omasta puolesta ja missä asiointipalvelussa. Tämä on eri asia kuin valtuuden pyytäminen: tapahtumatiedoista tarkastellaan puolesta tehtyä asiointia.

Tämän sivun lähdetiedot on tarkistettu 13.11.2026. Tarkistan ajantasaisen menettelyn seuraavilta virallisilta sivuilta:

• Suomi.fi: valtuuksien tarkoitus ja henkilökohtainen tunnistautuminen — Suomi.fi-valtuuksien tarkoituksesta ja tunnistautumisesta
• Suomi.fi: henkilön puolesta asiointi, avustettu valtuuttaminen ja tapahtumatiedot — henkilön puolesta asiointimisesta Suomi.fi:ssä
• Suomi.fi: täysi-ikäisen puolesta asiointi ja valtuuspyyntö — täysi-ikäisen puolesta asiointi ja valtuuspyyntö
• Kela: toisen puolesta asiointi — Kelan ohjeista toisen puolesta asiointiin
• Verohallinto: tunnistautuminen ja puolesta-asioinnin valinta — Verohallinnon tunnistautumisohjeista

Samat tiedot löytyvät kortista Ajovarma, sekä sivuilta Aktia ja Lapsen puolesta asiointi verkossa.