Vahva sähköinen tunnistautuminen: mitä se on ja mihin sitä tarvitaan

Mitä vahva sähköinen tunnistautuminen tarkoittaa?

Minä lähden liikkeelle siitä, mitä tunnistamisella tehdään: henkilöllisyys todennetaan sähköisesti. Tämä on Kyberturvallisuuskeskuksen käyttämä määritelmä vahvalle sähköiselle tunnistamiselle. Kun puhun vahvasta tunnistautumisesta, tarkoitan tätä henkilöllisyyden varmistamista, en pelkästään vahvaa salasanaa.

Verkkopalvelun kannalta tunnistamisen tehtävänä on siis varmistaa asioivan henkilön henkilöllisyys. Kyberturvallisuuskeskuksen mukaan jo tuhannet suomalaiset verkkopalvelut hyödyntävät vahvan tunnistamisen välineitä ja pystyvät näin paremmin turvaamaan asiointipalvelunsa. Tunnistautumisen eri tapoja käsittelen myös sivulla tunnistautumisen välineet ja valtuudet.

Millä välineillä vahva tunnistautuminen onnistuu?

Suomi.fi:n ohjeessa luetellaan käytössä olevia tunnistusvälineitä. Luettelo auttaa hahmottamaan, ettei vahva tunnistautuminen tarkoita vain yhtä välinettä tai yhden palveluntarjoajan ratkaisua.

• Suomalaiset pankkitunnukset.
• Mobiilivarmenne.
• hightrust.id-mobiilisovellus.
• Varmennekortti.

Minä erotan tässä toisistaan itse tunnistamisen ja siihen käytettävän välineen. Tarkoituksena on henkilöllisyyden todentaminen, mutta käytettävä väline voi olla erilainen. Suomi.fi-tunnistuksessa käytettävistä vaihtoehdoista kertoo Suomi.fi-tunnistuksen oma ohje. Ajantasaiset tiedot käytössä olevista tunnistusvälineistä kannattaa tarkistaa Suomi.fi:n omalta sivulta.

Onnistuuko vahva tunnistautuminen ilman pankkitunnuksia?

Kyllä: Suomi.fi:n ohjeessa mainitaan pankkitunnusten lisäksi mobiilivarmenne, hightrust.id-mobiilisovellus ja varmennekortti. Vahva tunnistautuminen ilman pankkitunnuksia ei siis tarkoita henkilöllisyyden todentamisesta luopumista, vaan muun tunnistusvälineen käyttämistä.

Jos etsit nimenomaan pankkitunnuksille vaihtoehtoa, olen koonnut aihetta sivulle tunnistautuminen ilman pankkitunnuksia. Tietyn asiointipalvelun hyväksymät vaihtoehdot kannattaa tarkistaa sen omalta sivulta. Suomi.fi:n luettelo kertoo Suomi.fi-tunnistuksessa käytössä olevista välineistä; yksittäisen asiointipalvelun kohdalla katson aina sen omat ohjeet.

Mitä pankkitunnuksilla tunnistautuessa pitää huomioida?

Vahva tunnistautuminen pankkitunnuksilla on yksi Suomi.fi:n ohjeessa mainituista tavoista. Kun käytät Suomi.fi-tunnistusta, sitoudut noudattamaan käyttämäsi tunnistusvälineen ehtoja. Tämä koskee tunnistusvälineen käyttöä, vaikka varsinainen asiointi tapahtuisi toisessa verkkopalvelussa.

Minä pidän erillään asiointipalvelun ohjeen ja tunnistusvälineen käyttöehdot: molemmissa puhutaan omasta osuudestaan. Pankkitunnusten käyttöä käsittelen sivulla pankkitunnuksilla tunnistautumisen ohje. Oman pankin tunnistusvälineen ajantasaiset käyttöohjeet ja ehdot kannattaa tarkistaa pankin omalta sivulta. Sama ehtojen tarkistaminen koskee myös muuta käytettävää tunnistusvälinettä.

Mitä tunnistusvälineen tarjoaja ja välittäjä tarkoittavat?

Tunnistusvälineen tarjoaja antaa käyttäjille tunnistusvälineen. Tunnistusvälityspalvelu puolestaan myy tunnistuspalvelua asiointipalveluille. Sama toimija voi hoitaa molempia tehtäviä. Minulle tämä jako selventää sitä, miksi tunnistamisesta puhuttaessa vastaan tulee sekä välineitä että niiden välittämistä koskevia käsitteitä.

Kyberturvallisuuskeskuksen mukaan vahvan sähköisen tunnistuspalvelun varmuustaso voi olla korotettu tai korkea. Nämä ovat palvelun varmuustasojen nimet. Ne eivät ole luettelo eri tunnistusvälineistä: pankkitunnukset, mobiilivarmenne ja varmennekortti ovat puolestaan esimerkkejä käytettävistä välineistä.

Mitä tunnistautumisen yhteydessä pitää varoa?

Kyberturvallisuuskeskus varoittaa tietojenkalasteluviesteistä, joissa käytetään Omakannan ja Suomi.fi-palvelun nimiä. Pidän turvallisen asioinnin muistilistassa nämä viranomaisen ohjeet:

• Älä avaa tietojenkalasteluviestien linkkejä äläkä vastaa viesteihin.
• Kun käytät palvelua selaimella, kirjoita palvelun koko osoite itse selaimen osoitekenttään.
• Tarkista ennen tunnistautumista, että verkko-osoite kuuluu oikeasti sille organisaatiolle, jonka palvelussa olet asioimassa.

Pelkkään viestissä näkyvään palvelun nimeen en siis perusta osoitteen tarkistamista. Kyberturvallisuuskeskuksen ohje kohdistuu nimenomaan todelliseen verkko-osoitteeseen. Huijausviestien ja verkkoasioinnin varotoimien ohjeita löytyy sivulta verkkoasioinnin tietoturva ja huijausviestit.

Kuka vahvaa sähköistä tunnistamista valvoo?

Sähköisen tunnistamisen palveluja valvoo Liikenne- ja viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskus. Suomessa Traficomin valvonta koskee sekä tunnistusvälineitä että tunnistuksen välittäjiä. Suomeen sijoittautuneen tunnistuspalvelun tarjoajan on tehtävä toiminnastaan kirjallinen ilmoitus viranomaiselle ennen toiminnan aloittamista.

Asiaa koskeva säädös on laki vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä luottamuspalveluista 617/2009. Sen ajantasainen teksti on Finlexissä. Minä käytän lain nykyistä nimeä: alkuperäinen nimi vuonna 2009 oli laki vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä allekirjoituksista.

Mistä voin tarkistaa tiedot itse?

Tämän sivun lähdetiedot on tarkistettu 13.11.2026. Minä katson tunnistusvälineitä koskevan tiedon Suomi.fi:stä, valvontaa koskevan tiedon Kyberturvallisuuskeskuksesta ja säädöksen Finlexistä. Näin kunkin asian voi tarkistaa sitä käsittelevältä viralliselta sivulta.

• Suomi.fi:n tiedot tunnistusvälineistä: Suomi.fi:n tunnistusvälinetiedoista
• Kyberturvallisuuskeskuksen tiedot sähköisestä tunnistamisesta ja valvonnasta: Kyberturvallisuuskeskuksen sähköisen tunnistamisen tiedoista
• Tunnistuspalvelujen roolit ja varmuustasot: Kyberturvallisuuskeskuksen sääntelyn kohteista
• Varoitus tietojenkalastelusta: Kyberturvallisuuskeskuksen varoituksesta tietojenkalastelusta
• Ajantasainen laki Finlexissä: Ajantasaisesta laista Finlexissä

Tämän rinnalla minulla on muistiinpanot sivuilla Päivittäistavarakaupan sovellukset (Tokmanni, Lidl Plus, Prisma/S-mobiili), Kauppojen sovellukset ja Kelan hakemus verkossa OmaKelassa.