Porin meriveden korkeus on tällä hetkellä selvästi keskiarvoa alempi: N2000-järjestelmässä +23 cm, mutta teoreettisen keskiveden suhteen vain +13 cm. Ilmatieteen laitos seuraa tilannetta reaaliaikaisesti, ja vaihtelu noudattaa sään ja vuodenaikojen mukaisia lainalaisuuksia.

4 liittyvaa artikkelia

Nykyinen korkeus Porissa: +23 cm (Ilmatieteen laitos) ·
Rauma: +21 cm (Ilmatieteen laitos) ·
Turku: +19 cm (Ilmatieteen laitos) ·
Vaasa: +34 cm (Ilmatieteen laitos) ·
Kaskinen: +28 cm (Ilmatieteen laitos)

Pikakatsaus

1Vahvistetut faktat
2Mikä on epäselvää
  • Tarkat ennustemallit tuulivaihteluille
  • Porin historiallisten ennätysten tarkat päivämäärät
  • N2000-varoitusrajojen vuosittaiset muutokset
3Aikajänne
  • Tilastot: 1991–2020 (Ilmatieteen laitos)
  • Ennusteet: 5 vuorokautta (Ilmatieteen laitos)
  • Keskimääräinen huippu: joulukuu (Ilmatieteen laitos)
4Mitä seuraavaksi
  • Ilmastoskenaariot ennustavat nousua (Ilmatieteen laitos)
  • Varoitusjärjestelmä kattaa 14 asemaa (Ilmatieteen laitos)
  • Mareografi mittaa jatkuvasti (Ilmatieteen laitos)

Vedenkorkeusarvot Porin mittausasemalla on koottu taulukoksi helposti hahmotettavaan muotoon.

Tieto Arvo
Nykyinen Pori (N2000) +23 cm
Nykyinen Pori (keskivesi) +13 cm
Varoitusraja matala (keltainen) -50 cm
Varoitusraja korkea (keltainen) 75 cm
Varoitusraja erittäin korkea (oranssi) 100 cm
Varoitusraja vaarallisen korkea (punainen) 120 cm
Tilastoperiode 1991–2020
Varoitusasemia 14

Mikä vaikuttaa meriveden korkeuteen?

Meriveden korkeus riippuu Suomessa eniten tuulesta. Myrskyjen aikana vedenkorkeusvaihtelut ovat suurimmillaan, ja Ilmatieteen laitoksen mukaan suurimman ja pienimmän havaitun vedenkorkeuden välinen ero on yli kaksi metriä kaikilla mittauspaikoilla paitsi Föglössä. Kemissä, Oulussa ja Haminassa vaihtelu ylittää jopa kolme metriä. Myös ilmanpaine vaikuttaa: korkeapaine painaa vettä alemmas, matalapaine nostaa sitä. Paikalliset maantieteelliset tekijät, kuten lahtien pohjukoiden muoto, vahvistavat vaihtelua entisestään.

Tuuli ja ilmanpaine

Tuulen suunta ja voima määrittävät, nostaako vai laskeeko meriveden korkeus. Lounaistuuli työntää vettä kohti Suomen rannikkoa, kun taas koillistuuli laskee sitä. Ilmanpaineen muutokset vaikuttavat vastaavasti: yhden hehtopascalin paineen lasku nostaa vedenpintaa noin senttimetrin verran.

Jääkauden jälkeinen maankohoaminen

Jääkauden jälkeen Suomen maaperä kohoaa edelleen noin millimetrin vuodessa. Tämä maankohoaminen vaikuttaa vedenkorkeuden tulkintaan pitkällä aikavälillä, sillä se muuttaa suhteellista merenpinnan tasoa rannikolla.

Ilmastonmuutos

Ilmatieteen laitos ennustaa merenpinnan nousua ilmastoskenaarioiden mukaisesti. SSP1-2.6-skenaario edustaa matalinta nousua, kun taas SSP5-8.5 korkeinta. Porin alueella tämä tarkoittaa todennäköisesti varoitusrajojen tarkistamista tulevaisuudessa.

Yhteenveto: Tuuli selittää suurimman osan päivittäisestä vaihtelusta, mutta ilmastonmuutos määrittää pitkän aikavälin suunnan.

Miten meriveden korkeus mitataan?

Suomen rannikolla vedenkorkeutta seurataan mareografeilla, jotka tallentavat mittaustietoja automaattisesti. Ilmatieteen laitos ylläpitää 14 varoitusasemaa, joista Porin mittausasema on yksi. Aallonkorkeudet mitataan erikseen aaltopoijuilla, mutta vedenkorkeudet kirjataan mareografeilla. Sivut päivittyvät automaattisesti, ja tarkat tiedot saa viemällä hiiren ennakkoon graafin päälle.

Mareografi Ilmatieteen laitoksella

Mareografi on automaattinen mittalaite, joka rekisteröi vedenkorkeuden jatkuvasti. Porin mareografi lähettää tietoja reaaliajassa Ilmatieteen laitoksen järjestelmiin, ja mittausarvot ovat saatavilla sekä N2000-korkeusjärjestelmässä että teoreettisen keskiveden suhteen.

Vedenkorkeusjärjestelmät

Käytössä on kaksi pääjärjestelmää: N2000 on valtakunnallinen korkeusjärjestelmä, johon kaikki mittaukset sidotaan. Teoreettinen keskivesi on keskiarvo, johon verrataan hetkellisiä poikkeamia. N2000-järjestelmän mukaiset varoitusrajat muuttuvat vuosittain millimetrejä maankohoamisen vuoksi.

N2000-järjestelmä

N2000 on Suomen virallinen korkeusjärjestelmä, joka perustuu vuoden 1960 pohjoiseen European Terrestrial Reference Systemiin. Kaikki Ilmatieteen laitoksen merivedenkorkeustiedot esitetään tässä järjestelmässä, mikä mahdollistaa vertailun eri paikkakuntien ja aikajaksojen välillä.

Yhteenveto: Mareografi mittaa tarkasti, mutta järjestelmävalinta vaikuttaa siihen, miten lukuja tulkitaan.

Mikä on meriveden korkeus Porissa nyt?

Porin merivedenkorkeus on tällä hetkellä +23 senttimetriä N2000-korkeusjärjestelmässä ja +13 senttimetriä teoreettisen keskiveden suhteen. Mittaus tehtiin kello 20:42, ja arvot päivittyvät automaattisesti. Varoitusrajat teoreettisen keskiveden suhteen ovat Porissa: matala -50 cm (keltainen), korkea 75 cm (keltainen), erittäin korkea 100 cm (oranssi) ja vaarallisen korkea 120 cm (punainen). N2000-järjestelmässä vastaavat rajat ovat hieman erilaisia ja muuttuvat vuosittain.

Reaaliaikaiset mittaukset

Ilmatieteen laitos tarjoaa reaaliaikaisia mittauksia Merivedenkorkeus-palvelussaan. Porin aseman tiedot päivittyvät automaattisesti, ja historiakuvaajista näkee viimeisen vuoden vaihtelut. Ennusteet kattavat lähivuorokaudet ja sisältävät todennäköisyysennusteita, joissa käytetään mediaania sekä 50 prosentin ja 80 prosentin todennäköisyyksiä.

Vertailu lähiasemiin

Porin vedenkorkeus on alempi kuin monilla muilla asemilla. Kemi näyttää +46 cm, Vaasa +34 cm ja Kaskinen +28 cm. Rauma on lähellä Poria +21 cm:llä ja Turku +19 cm:llä. Pohjanlahdella sijaitsevat Pori, Rauma ja Kaskinen jakavat samat varoitusrajat.

Yhteenveto: Pori on tällä hetkellä keskiarvoa matalammalla, mutta vaihtelu on nopeaa sääolosuhteiden mukana.
Mitä tämä tarkoittaa

Varoitusjärjestelmän mukaan alin taso (keltainen matala) toistuu kerran vuodessa, keskimmäinen (keltainen korkea) viiden vuoden välein ja ylin (punainen) kerran 20 vuodessa. Rannikon asukkaiden kannattaa seurata Ilmatieteen laitoksen reaaliaikaisia mittauksia erityisesti myrskyaikoin.

Meriveden korkeus ennuste Porissa

Ennusteet laaditaan viiteen vuorokauteen Ilmatieteen laitoksen toimesta. Todennäköisyysennusteissa esitetään mediaani sekä 50 prosentin ja 80 prosentin todennäköisyydet, joiden avulla käyttäjä voi arvioida vaihteluväliä. Sääennuste Poriin vaikuttaa vedenkorkeuteen erityisesti tuulen kautta, joten lounaistuulet nostavat ja koillistuulet laskevat vedenpintaa.

Lyhyen aikavälin ennusteet

Lyhyen aikavälin ennusteet perustuvat säämalliennusteisiin ja historiallisiin vedenkorkeushavaintoihin. Ennusteet päivittyvät säännöllisesti, ja tarkat tiedot saa viemällä hiiren graafin päälle. Myrskyjen aikana ennuste-epävarmuus kasvaa, sillä tuulen suunnan ja voiman muutokset vaikuttavat vedenkorkeuteen nopeasti.

Merisää-palvelut

Ilmatieteen laitoksen Merisää-palvelussa on oma vedenkorkeus-osio, joka sisältää sekä havaintoja että ennusteita. Palvelu on suunnattu erityisesti merenkulkijoille, mutta soveltuu myös rannikon asukkaille ja toimijoille.

Yhteenveto: Ennusteet auttavat suunnittelussa, mutta tuulen yllättävät muutokset voivat kumota ennusteet nopeasti.

Meriveden korkeus historia ja tilastot Porissa

Tilastotiedot on laskettu havainnoista vuosilta 1991–2020. Keskimääräinen merenpinnan korkeus on korkeimmillaan joulukuussa ja matalimmillaan huhti-toukokuussa. Ennätyslukemat on mitattu syksyllä tai talvella, jolloin myrskyt ovat yleisimpiä. Historiakuvaajat näyttävät viimeisen vuoden vaihtelut, ja tilastokuvaajista saa tietoa suurimmista ja pienimmistä arvoista.

Ennätykset

Ilmatieteen laitos kirjaa suurimmat ja pienimmät havaitut vedenkorkeudet jokaiselta asemalta. Porin osalta ennätyslukematiedot löytyvät Meriennätyksiä-sivulta, jossa kerrotaan myös mittausmenetelmistä. Maankohoaminen vaikuttaa siihen, miten historiallisia ennätyksiä tulkitaan suhteessa nykyisiin mittauksiin.

Historiatiedot

Vedenkorkeustilastot-sivulta löytyvät tilastokuvaajat, joista näkyvät suurimmat ja pienimmät arvot vuosilta 1991–2020. Sivun päivityspäivämäärä on 19.2.2025, ja tiedot perustuvat Ilmatieteen laitoksen virallisiin havaintoihin. Vertailu muihin asemiin auttaa hahmottamaan alueellisia eroja.

Yhteenveto: Joulukuu on tilastollisesti kriittisin kuukausi, jolloin riski korkeille vedenkorkeuksille on suurin.

Vahvistetut tiedot

  • Nykyarvot Ilmatieteen laitokselta
  • Mareografi mittaa jatkuvasti
  • 14 varoitusasemaa Suomessa
  • Tilastoperiode 1991–2020
  • Varoitusrajat vahvistettuja

Epäselvät asiat

  • Porin tarkat historialliset ennätyspäivämäärät
  • N2000-rajojen vuosittaiset tarkat muutokset
  • Yksityiskohtaiset tuuliennusteet

Aikajana

Tässä aikajanassa esitetään keskeiset ajankohdat ja tapahtumat merivedenkorkeuden seurannassa.

Aika Tapahtuma
1991–2020 Tilastoperiode, johon vertailuarvot perustuvat (Ilmatieteen laitos)
Jatkuva Ilmatieteen laitos seuraa reaaliaikaisesti (Ilmatieteen laitos)
Joulukuu Keskimääräinen merenpinnan huippu (Ilmatieteen laitos)
Huhti–toukokuu Keskimääräinen matala kausi (Ilmatieteen laitos)
Syksy/talvi Ennätyslukemat mitattu (Ilmatieteen laitos)

Aikajanan perusteella joulukuu on selkeästi korkeimman riskin ajankohta rannikolla.

Lainaukset

Suomessa meriveden korkeus riippuu eniten tuulesta, joten suurimpia vedenkorkeusvaihteluita tapahtuu myrskyissä.

— Ilmatieteen laitos (Virallinen mittauslaitos)

Eniten meriveden korkeus vaihtelee lahtien pohjukoissa, eli Suomessa Perämerellä ja Suomenlahden itäosassa.

— Ilmatieteen laitos (Virallinen mittauslaitos)

Suurimman ja pienimmän havaitun vedenkorkeuden välinen ero on yli kaksi metriä kaikilla mittauspaikoilla.

— Ilmatieteen laitos (Virallinen mittauslaitos)

Alueelliset erot

Perämeren asemilla vaihtelu ylittää kolme metriä, kun taas Föglö Saaristomerellä jää alle kahteen metriin. Pori sijaitsee Pohjanlahdella, missä vaihtelu on maltillisempaa kuin Perämerellä mutta suurempaa kuin Saaristomerellä. Tämä tarkoittaa, että Porin varoitusrajat asettuvat Pohjanlahden keskiarvojen tuntumassa.

Yhteenveto

Meriveden korkeus Porissa on tällä hetkellä +23 cm N2000-järjestelmässä, mikä on keskiarvoa matalammalla. Varoitusjärjestelmä on rakennettu kestämään yli kahden metrin vaihtelut, ja historialliset ennätykset on mitattu syksyllä ja talvella. Ilmatieteen laitos seuraa tilannetta 14 asemalla ja laatii ennusteita viiteen vuorokauteen. Ilmastonmuutos lisää pitkällä aikavälillä nousupainetta, mikä tarkoittaa, että tulevaisuuden varoitusrajat saattavat vaatia tarkistuksia. Rannikon toimijoille ja asukkaille suositus on seurata Ilmatieteen laitoksen reaaliaikaisia mittauksia ja ottaa huomioon tuulen vaikutus erityisesti myrskyaikoin. Ilmatieteen laitos julkaisee päivitykset automaattisesti, ja graafeista näkee sekä nykyhetken että viimeisen vuoden vaihtelut.

Aiheeseen liittyvää: Ilmatieteen laitos Jyväskylä · Sää Varkaus Ilmatieteenlaitos

Lisälähteet

ilmatieteenlaitos.fi, ilmatieteenlaitos.fi, ilmatieteenlaitos.fi, ilmatieteenlaitos.fi, ilmatieteenlaitos.fi

Ala missa naita

Usein kysytyt kysymykset

Mikä on teoreettinen keskivesi?

Teoreettinen keskivesi on keskiarvo, johon verrataan hetkellisiä vedenkorkeusarvoja. Se lasketaan pitkän aikasarjan perusteella ja toimii vertailutasona vedenkorkeusmittauksissa. Porissa keskiveden suhteen nykyinen arvo on +13 cm.

Miksi merivesi on matalalla?

Meriveden korkeus vaihtelee vuorokaudenajan, tuulen suunnan ja ilmanpaineen mukaan. Tällä hetkellä Porissa vaikuttaa todennäköisesti koillistuuli tai korkeapaine, joka painaa vettä alemmas. Matalat arvot ovat normaaleja ja toistuvat säännöllisesti.

Mikä on N2000 korkeusjärjestelmä?

N2000 on Suomen virallinen korkeusjärjestelmä, johon kaikki maanmittauksen ja merivedenkorkeuden tiedot sidotaan. Se perustuu European Terrestrial Reference Systemiin ja mahdollistaa vertailun eri paikkakuntien ja aikajaksojen välillä.

Mikä on meriveden korkeus Oulussa?

Oulu sijaitsee Perämerellä, missä vaihtelu on suurinta Suomessa, yli kolme metriä. Varoitusrajat ovat korkeammat kuin Porissa. Tarkat reaaliaikaiset arvot löytyvät Ilmatieteen laitoksen vedenkorkeussivulta.

Mikä on meriveden korkeus Uudessakaupungissa?

Uusikaupunki sijaitsee Selkämerellä, ja se kuuluu samaan varoitusjärjestelmään kuin Pori. Vaihtelu on maltillisempaa kuin Perämerellä mutta suurempaa kuin Saaristomerellä. Reaaliaikaiset mittaukset ovat saatavilla Ilmatieteen laitokselta.

Kuinka kauan varoitusennusteet ovat voimassa?

Ilmatieteen laitos laatii varoitusennusteet viideksi vuorokaudeksi. Tämä aikajänne antaa rannikon toimijoille ja asukkaille riittävästi aikaa valmistautua mahdollisiin poikkeamiin.

Missä vaiheessa vuotta meriveden korkeus on korkeimmillaan?

Keskimäärin meriveden korkeus on korkeimmillaan joulukuussa ja matalimmillaan huhti-toukokuussa. Ennätyslukemat on mitattu syksyllä tai talvella, jolloin myrskyt ovat yleisimpiä.

Miten voin seurata Porin merivedenkorkeutta?

Ilmatieteen laitos tarjoaa reaaliaikaisia mittauksia vedenkorkeus-sivullaan. Palveluun pääsee osoitteesta ilmatieteenlaitos.fi/vedenkorkeus, ja sivut päivittyvät automaattisesti. Historiakuvaajat näyttävät viimeisen vuoden vaihtelut.