Siirry sisältöön
Joonas Elias Mäkinen-RantanenKirjoittaja & julkaisija

Hae Journalista

Löydä oma näkökulmasi.

Suomi Journal / Tekniikka

Miten suomalainen digiviihde muuttuu vuonna 2026?

Kaksi aikuista viettää aikaa kotona puhelimen ja kirjan parissa.

Puhelin ei ole enää laite, joka otetaan esiin vain viestin takia. Sillä katsotaan sarjaa, kuunnellaan podcastia, seurataan ottelun tulosta, pelataan ja selataan lyhyitä videoita saman päivän aikana.

Rajat menevät helposti sekaisin. Bussissa ehtii katsoa yhden videon, kauppamatkalla jatkuu podcast ja illalla sama puhelin voi olla mukana live-lähetyksen toisena näyttönä.

Pelipalvelun alun pitää olla selkeä

Mobiilipalvelun alkuvaihe huomataan yleensä vasta silloin, kun se takkuaa. Podcast unohtaa kuuntelukohdan, sarja ei jatku oikeasta jaksosta tai kirjautuminen kysyy samat tiedot uudestaan.

Pelipalveluissa sama koskee tunnistautumista ja maksamista. Veikkaajat käsittelee verovapaita kasinoita lisenssin, tunnistautumisen, maksutapojen ja kotiutusten kautta. Sivulla verovapaus liitetään suomalaisen pelaajan kannalta ETA-alueella myönnettyyn toimilupaan.

Jos palvelussa liikkuu rahaa, taustatiedot eivät ole koristeita. Puhelimella yksi ylimääräinen lomake tuntuu heti, varsinkin jos nimi, osoite tai maksutiedot pitää näpytellä pienellä näytöllä kesken käytön.

Vuonna 2026 moni käyttäjä odottaa, että tuttu tunnistautumistapa riittää pitkälle. Palvelun alussa ei kaivata näyttävää esittelyä, vaan nopea pääsy siihen, mitä varten sovellus avattiin.

Katselu ei odota iltaa

Suoratoisto ei enää tarkoita vain sitä, että televisio avataan illalla. FiComin kokoamissa tiedoissa 15-24-vuotiaista 42 prosenttia katsoi vuonna 2025 tv-sisältöjä mieluiten puhelimella. Samassa aineistossa television muu käyttö, kuten suoratoisto ja pelaaminen, on kasvanut vuodesta 2018.

Suoratoistopalveluiden käyttö Suomessa näkyy siksi jo päivän rakenteessa, ei vain olohuoneen iltahetkessä. Lyhyt jakso mahtuu tauolle, ottelukooste näkyy matkalla ja pidempi ohjelma voi jäädä myöhemmäksi.

Puhelimella sisältö valitaan usein eri tavalla kuin televisiolla. Jos aikaa on kymmenen minuuttia, kukaan ei halua selata pitkää valikkopolkua vain löytääkseen yhden videon.

Sama ihminen voi silti palata illalla isommalle näytölle. Päivän aikana aloitettu jakso, podcast tai peli ei enää kuulu vain yhteen paikkaan.

Live vetää eri tavalla kuin tallenne

Tallenne sopii hetkeen, jonka käyttäjä valitsee itse. Live-sisällössä koukku on ajassa: tapahtuma on käynnissä nyt, eikä sama tunne palaa enää täysin myöhemmin.

Urheilussa tämän huomaa heti. Maali, kierrosaika tai viimeinen erä menettää osan jännitteestään, jos tulos näkyi jo ilmoituksessa. Siksi moni seuraa suoraa lähetystä edelleen, vaikka suuri osa muusta katselusta tapahtuu jälkikäteen.

Finnpanelin vuoden 2025 katselutiedoissa suuret suorat lähetykset keräsivät isoja yleisöjä. Samalla alle 45-vuotiaiden katseluajasta jo kaksi kolmasosaa kului suoratoisto- ja videopalveluissa. Suoratoiston kasvu Suomessa ei siis ole vienyt live-sisältöä pois, vaan asettanut sen samaan mediapäivään tallenteiden rinnalle.

Live näkyy myös muualla kuin televisiossa. Pelissä se voi olla live-pöytä, urheilussa tulospäivitys ja somessa kommenttivirta, joka elää vain lähetyksen aikana.

Etusivu muuttuu käyttäjän mukaan

Kahdella ihmisellä voi olla sama palvelu auki ja silti aivan eri aloitusnäkymä. Toinen näkee kesken jääneen sarjan, toinen suosikkijoukkueen ottelun ja kolmas lyhyitä videoita, koska niitä hän on viimeksi katsonut.

Tämä ei vaadi käyttäjältä mitään erityistä. Palvelu voi päätellä paljon jo katseluhistoriasta, suosikeista, kielestä, alueesta ja siitä, mitä avattiin viimeksi. Vuonna 2026 tällaisia kohtia näkyy monessa digiviihteen palvelussa:

  • Kesken jäänyt sisältö. Sarja, podcast tai video löytyy jatkettavaksi ilman uutta hakua.
  • Usein avatut kategoriat. Palvelu nostaa näkyviin sisältöä, jota käyttäjä on jo etsinyt aiemmin.
  • Paikallinen näkymä. Kieli, alue ja ajankohta vaikuttavat siihen, mitä etusivulla painotetaan.
  • Käynnissä oleva live-sisältö. Suora lähetys saa paikan näkyvistä, kun tapahtuma on jo alkanut.
  • Puhelimelle lyhyemmät valinnat. Pienelle näytölle nostetaan ensin tärkeimmät toiminnot.

Hyvä etusivu ei pyydä käyttäjää miettimään valikkoja. Se näyttää jatkettavan ohjelman, viimeksi kuunnellun jakson tai käynnissä olevan lähetyksen siinä kohdassa, josta ihminen todennäköisesti aloittaa.

Puhelimella huono järjestys tuntuu nopeasti rasittavalta. Jos viimeksi katsottu ohjelma löytyy vasta usean painalluksen jälkeen, palvelu alkaa tuntua hitaalta, vaikka itse video latautuisi nopeasti.

Maksu on osa viihdehetkeä

Digiviihteen maksu ei aina näy kuukausitilauksena. Yksi ostaa yksittäisen urheilulähetyksen, toinen lisää peliin sisältöä ja kolmas ottaa kokeilujakson palveluun, jota aikoo käyttää vain viikonlopun.

Puhelimella maksuvaihe ei saa venyä pitkäksi. Korttinumeron, osoitteen ja tunnusten kirjoittaminen kesken katselun tuntuu eri asialta kuin sama työ pöytäkoneella rauhassa tehtynä.

Siksi tallennettu maksutapa, pankkitunnistus tai selkeä vahvistusnäkymä voi ratkaista, tuntuuko osto vaivattomalta. Käyttäjän pitää silti nähdä summa, veloitustapa ja mahdollinen jatkuva maksu ennen viimeistä vahvistusta.

Tämä koskee pelejä, suoratoistoa ja digitaalisia lisäsisältöjä. Nopea maksu ei auta, jos ehdot jäävät epäselviksi tai käyttäjä joutuu jälkikäteen etsimään, mihin hän oikeastaan sitoutui.

Puhelin muuttaa myös sisällön muotoa

Mobiilikäyttöä ei voi ajatella vain pienennettynä tietokonenäkymänä. Peukalolla käytettävä ruutu pakottaa miettimään, mikä tieto näkyy ensin ja mikä voi odottaa seuraavaa painallusta.

Suoratoistossa tärkeä painike voi olla “jatka katselua”. Live-urheilussa taas tulos, lähetyksen alku ja joukkueet pitää löytää nopeasti. Podcastissa moni arvostaa sitä, että jakso jatkuu oikeasta kohdasta vielä pitkän tauon jälkeen.

Myös sisältöjen pituus elää tämän mukana. Kaikkea ei katsota tunnin jaksona illalla, koska puhelin kulkee mukana myös vartin mittaisiin väleihin.

Vuonna 2026 suomalainen digiviihde näyttää yhä enemmän päivän mukana liikkuvalta kokonaisuudelta. Sama laite voi olla aamulla uutisvideo, päivällä podcast, iltapäivällä peli ja illalla live-lähetyksen toinen näyttö.

Joonas Elias Mäkinen-Rantanen

Joonas Elias Mäkinen-Rantanen on Helsingissä asuva kirjoittaja ja toimittaja. Hän kirjoittaa arjesta, yhteiskunnasta, kulttuurista ja työstä sekä pienistä havainnoista, jotka jäävät helposti uutisvirran alle.

Huomasitko korjattavaa? →

Samasta aihepiiristä