Verkkoviihteen kasvu liittyy ennen kaikkea siihen, miten median käyttö on muuttunut. Sisältö ei ole enää sidottu television ohjelma-aikaan, tiettyyn laitteeseen tai kotiin. Videoita voidaan katsoa puhelimella työmatkalla, podcastia kuunnella kävelyllä ja verkkopeliä jatkaa silloin, kun omaan aikatauluun jää sopiva hetki.
Samalla tarjonta on laajentunut. Suoratoisto, verkkopelit, musiikki, podcastit, suorat lähetykset ja urheilun seuranta kuuluvat nyt samaan verkkopohjaiseen mediakulttuuriin. Kehityksen taustalla ovat nopeat yhteydet, älypuhelinten yleisyys ja palvelut, jotka toimivat useilla laitteilla.
Verkkoviihteen suosion ytimessä on käyttäjän mahdollisuus päättää itse, mitä sisältöä hän käyttää, milloin ja millä laitteella. Se on tehnyt verkosta pysyvän osan vapaa-ajan mediankäyttöä.
Helppo saatavuus on muuttanut vapaa-ajan mediankäyttöä
Verkkiviihteen merkittävä käytännön etu on sen saatavuus. Älypuhelin ja internetyhteys riittävät moniin käyttötapoihin, joten videoita, musiikkia, podcasteja ja pelejä voidaan käyttää lähes paikasta riippumatta. Bussimatka voi toimia podcastin kuunteluaikana, ja aiemmin aloitettua ohjelmaa voidaan jatkaa myöhemmin toisella laitteella.
Myös urheilun seuraaminen on siirtynyt osittain tähän malliin. Suoria otteluita voidaan seurata verkossa, ja niiden rinnalla ovat tulosseuranta, kokoonpanot, ottelutilastot ja analyysit. Käytännössä urheilun verkkoseuranta ei enää tarkoita vain yhtä videolähetystä, vaan samaan tapahtumaan liittyvää tietoa voidaan tarkastella useista lähteistä ennen ottelua, sen aikana ja ottelun jälkeen.
Urheilun seuraaminen on hyvä esimerkki siitä, miten verkkoviihteen saatavuus on muuttunut. Otteluita, tuloksia ja tilastoja voi seurata puhelimella myös kodin ulkopuolella, eikä tapahtumien seuraaminen ole enää samalla tavalla sidottu television ääreen. Suorat lähetykset ja reaaliaikaiset päivitykset mahdollistavat eri lajien ja kilpailujen seuraamisen myös liikkeellä ollessa.
Samaan verkkoympäristöön kuuluu myös urheiluvedonlyönti ja muu rahapelaaminen. Verkossa toimivilla palveluilla käyttäjät voivat tarkastella eri otteluihin ja urheilutapahtumiin liittyviä vedonlyöntikohteita, ja saatavilla oleviin sivustoihin kuuluu esimerkiksi Nordicbet fi, jossa urheilukohteiden yhteydessä esitetään niitä koskevat kertoimet. Kertoimet voivat vaihdella tapahtuman, markkinan ja ajankohdan mukaan, joten verkkopalvelut tarjoavat ajantasaisen näkymän tarjolla oleviin kohteisiin.
Helpon saatavuuden käytännön vaikutukset näkyvät erityisesti kolmessa asiassa:
- sisältöä voidaan käyttää useilla laitteilla
- käyttö ei yleensä edellytä tiettyä kellonaikaa
- samaan tapahtumaan liittyvät video, tilastot ja keskustelu voivat olla saatavilla rinnakkain.
Suoratoisto antaa käyttäjälle enemmän määräysvaltaa
Suoratoisto on muuttanut katselun peruslogiikkaa. Lineaarisessa televisiossa katsoja mukautuu ohjelma-aikaan. Tilattavassa verkkosisällössä käyttäjä puolestaan valitsee katseluhetken itse. Ero vaikuttaa pieneltä, mutta sillä on suuri merkitys sille, miten sisältö sovitetaan arkeen.
Ohjelman voi aloittaa illalla, keskeyttää ja jatkaa seuraavana päivänä. Jaksoja ei tarvitse katsoa niiden alkuperäisen lähetysajan mukaan, ja sama käyttäjätili voi toimia televisiossa, tietokoneella ja puhelimella. Sisältö seuraa käyttäjää laitteen sijaan.
Suorat lähetykset eivät ole kadonneet tämän muutoksen seurauksena. Urheilu, uutistapahtumat, konsertit ja muut ajankohtaan sidotut lähetykset perustuvat edelleen samanaikaiseen katseluun. Verkko on kuitenkin tuonut niiden rinnalle tallenteet, koosteet ja mahdollisuuden palata yksittäisiin hetkiin jälkikäteen.
Näin verkkoviihde palvelee kahta erilaista käyttötapaa. Osa sisällöstä katsotaan silloin, kun tapahtuma tapahtuu, kun taas muu sisältö odottaa käyttäjälle sopivaa ajankohtaa. Juuri tämä yhdistelmä selittää osaltaan verkkopohjaisten palvelujen vahvaa asemaa vapaa-ajassa.
Sisältövalikoima on laajempi kuin perinteisessä jakelussa
Verkossa tarjonnan laajuutta eivät rajoita samalla tavalla televisiokanavan vuorokauden lähetyspaikat tai fyysisen myymälän hyllytila. Palveluun voidaan rakentaa suuri kirjasto, jossa pitkät elokuvat, sarjat, dokumentit, musiikki, podcastit, lyhyet videot ja pelisisällöt ovat käytettävissä rinnakkain.
Tällä on ollut merkittävä vaikutus myös pienempien aihepiirien näkyvyyteen. Perinteisessä joukkoviestinnässä ohjelman täytyi usein tavoittaa riittävän suuri yleisö saadakseen hyvän lähetysajan. Verkossa hyvin rajattu aihe voi löytää yleisönsä hakutoimintojen, tilausten ja suosittelujärjestelmien kautta.
Valikoiman hallinnasta onkin tullut yhtä tärkeää kuin sen koosta. Palvelut käyttävät hakua, kategorioita, katseluhistoriaa ja algoritmisia suosituksia auttaakseen käyttäjää löytämään sisältöä.
Tyypillisiä tapoja järjestää tarjontaa ovat:
- aiemmin käytettyyn sisältöön perustuvat suositukset
- aiheeseen, lajityyppiin tai tekijään perustuvat kategoriat
- henkilökohtaiset katselu- ja kuuntelulistat
- suosittujen tai ajankohtaisten sisältöjen listaukset
- keskeneräisten sisältöjen jatkaminen samasta kohdasta.
Laaja tarjonta ei siis yksin selitä verkkiviihteen kasvua. Merkitystä on myös sillä, kuinka nopeasti suuresta valikoimasta pystyy löytämään omaan tilanteeseen sopivan sisällön.
Sosiaaliset ominaisuudet muuttavat verkon yhteiseksi tilaksi
Verkkoviihde ei tarkoita pelkästään yksin tapahtuvaa ruudun katsomista. Monissa palveluissa sisältöön liittyy vuorovaikutusta, joka tapahtuu samanaikaisesti itse katselun tai pelaamisen kanssa. Moninpeleissä osallistujat toimivat yhteisessä peliympäristössä, kun taas suorien lähetysten yhteydessä keskustelu voi päivittyä sekunneissa.
Tämä erottaa monet verkkopalvelut perinteisestä televisiosta. Katsoja voi kommentoida tapahtumaa, seurata muiden reaktioita tai keskustella sisällöstä sen ollessa vielä käynnissä. Urheilussa sama ilmiö näkyy reaaliaikaisina ottelukeskusteluina ja tilastojen tulkintana.
Sisällön ympärille muodostuva osallistuminen voi olla yhtä merkittävä osa käyttötapaa kuin itse sisältö. Suora lähetys tarjoaa yhteisen ajankohdan, mutta osallistujien ei tarvitse olla samassa fyysisessä paikassa.
Sosiaalisuus näkyy myös varsinaisen lähetyksen ulkopuolella. Pelistä voidaan julkaista tallenteita, sarjan tapahtumista keskustella jälkikäteen ja podcastin aihetta jatkaa verkkokeskustelussa. Näin yksittäisen sisällön käyttöikä voi jatkua pitkälle alkuperäisen julkaisun jälkeen. Verkkiviihteestä muodostuu tällöin sisältöjen lisäksi keskustelujen ja yhteisen tekemisen verkosto.
Tilausmallit ovat muuttaneet viihteen kustannusrakennetta
Verkkiviihteen yleistyminen on muuttanut tapaa, jolla sisällöstä maksetaan. Fyysisen tallenteen tai yksittäisen digitaalisen tuotteen ostamisen rinnalle on tullut kuukausitilauksia, mainosrahoitteisia palveluja sekä näiden yhdistelmiä. Käyttäjä maksaa tällöin usein pääsystä sisältökirjastoon yksittäisten nimikkeiden sijasta.
Tilausmallin taloudellinen logiikka on selkeä. Kiinteällä kuukausimaksulla voidaan käyttää suurta määrää sisältöä, jolloin yhden katsotun ohjelman tai kuunnellun tallenteen laskennallinen kustannus pienenee aktiivisen käytön myötä. Mainosrahoitteinen vaihtoehto voi puolestaan poistaa suoran kuukausimaksun tai alentaa sitä.
Mallilla on myös toinen puoli. Kun elokuvat, sarjat, urheilu ja muu sisältö jakautuvat eri palveluihin, useiden tilausten kokonaiskustannus voi kasvaa huomattavasti.
Palvelun todellista arvoa kannattaa siksi arvioida käytön eikä pelkän kuukausihinnan perusteella. Keskeisiä kysymyksiä ovat:
- kuinka usein palvelua käytetään
- kuinka suuri osa sen sisällöstä on käyttäjälle relevanttia
- löytyykö samaa sisältöä jo toisesta tilauksesta
- käytetäänkö maksullisia tilauksia rinnakkain tarpeettoman monta.
Tilausmalli tekee kulusta ennakoitavan, mutta samalla se siirtää vastuun kokonaismenojen seuraamisesta käyttäjälle.
Personointi vähentää sisällön etsimiseen käytettyä aikaa
Kun sisältöä on verkossa valtavasti, palvelujen haasteena ei ole ainoastaan tarjonnan kasvattaminen. Niiden täytyy myös auttaa käyttäjää löytämään tarjonnasta jotakin sopivaa. Tästä syystä henkilökohtaiset suositukset ovat muodostuneet näkyväksi osaksi verkkiviihteen käyttöliittymiä.
Suosittelujärjestelmä voi hyödyntää esimerkiksi aiemmin katsottuja sisältöjä, kuunteluhistoriaa, käyttäjän tekemiä valintoja ja samankaltaisten sisältöjen välisiä yhteyksiä. Tuloksena etusivu voi muuttua käyttäjäkohtaisesti ilman, että koko palvelun varsinainen sisältökirjasto muuttuu.
Personointi ei kuitenkaan tarkoita, että algoritmi tietäisi varmasti, mitä käyttäjä haluaa seuraavaksi. Suositus perustuu havaittuihin toimintamalleihin ja todennäköisyyksiin. Siksi hakutoiminnot, kategoriat ja toimitukselliset listat säilyvät tärkeinä vaihtoehtoina algoritmisille ehdotuksille.
Hyvin toteutettuna personoinnin tehtävä on ennen kaikkea lyhentää matkaa valikoimasta sisältöön. Tämä on merkittävää erityisesti palveluissa, joissa vaihtoehtoja on tuhansia. Mitä vähemmän aikaa sopivan sisällön etsimiseen kuluu, sitä vaivattomammin palvelu voidaan ottaa käyttöön myös lyhyenä vapaa-ajan hetkenä.
Verkkiviihteen kasvu perustuu ennen kaikkea joustavuuteen
Verkkiviihteen suosiota ei voida selittää yhdellä palvelulla tai sisältömuodolla. Taustalla on laajempi muutos, jossa sisällön saatavuus, laitteiden liikkuvuus, käyttäjän oma aikataulu ja laaja tarjonta ovat yhdistyneet samaan jakelumalliin.
Suoratoisto vapauttaa suuren osan sisällöstä kiinteistä lähetysajoista. Älypuhelin tuo palvelut mukaan kodin ulkopuolelle. Pilvipohjaiset käyttäjätilit mahdollistavat käytön jatkamisen toisella laitteella, ja suositusjärjestelmät auttavat käsittelemään kasvavaa sisältömäärää. Samalla suorat lähetykset, moninpelit ja keskustelutoiminnot säilyttävät reaaliaikaisuuden silloin, kun juuri yhteinen ajankohta on merkityksellinen.
Kasvun kannalta olennaista on myös se, ettei verkkoviihde ole yksi yhtenäinen harrastus. Se kattaa katselun, kuuntelun, pelaamisen, urheilun seuraamisen ja verkkoyhteisöihin osallistumisen. Näiden toimintojen tekninen perusta on silti pitkälti sama.
Verkkiviihteen vahvin kilpailuetu on lopulta valinnanvapaus: käyttäjä voi päättää sisällön, laitteen, ajankohdan ja usein myös sen, kuinka aktiivisesti hän osallistuu sisällön ympärillä tapahtuvaan toimintaan.
